2.4: Dássemolsun 2

Alla on esitetty seuraavaat 3 astevaihtelutyyppiä.

I. tn-tyypin vaihtelu:

Klusiili-nasaaliyhdistelmä vaihtelee heikossa asteessa yksinäisnasaalin kanssa.

II. s-yhdistelmät:

Vahvassa asteessa on kaksi kirjainta. Heikossa asteessa jälkimmäinen konsonsantti kahdentuu. S-äännettä seuraa joko klusiili tai nasaali.

  • luspi – lusppit
  • niski – niskkit
  • bisma – bismmat

Huom. s ääntyy pitkänä vahvassa asteessa ja lyhyenä heikossa asteessa.

Guldal ovdamearkkaid – jietnafiila

 

III. dj>j ja nnj>nj

‘dj’-yhdistelmä on myös kaksoiskonsonantti. Se ääntyy soinnitomana palataalisena klusiilina. ‘dj’vaihtelee heikossa asteessa ‘j’:n kanssa.

Kirjainyhdsitelmä ‘nnj’ on palataalinen nasaalinen kaksoiskonsonantti. ‘nj’ on yksinäiskonsonantti nasaalien ‘m’ ja’n’ tavoin. Nnj>nj vaihtelu on siis samankaltainen kuin nn>n vaihtelu. Tällainen vaihtelu löytyy jokapäiväisestä sanasta: mannji.

  • vuodja – vuoja
  • sadji – saji
  • vuodjit – vuoján
  • teadja – teaja
  • bidjat – bijan
  • suodji – suoji
  • mannji – manji

Guldal ovdamearkkaid – jietnafiila

 

 

Jorgal sániid iežat gillii. Gávnna eambbo ovdamearkkaid.

 

Enemmän astevaihtelutapauksia: