Báikenamat

Báikenamat

Báikenamma lea kulturmuitu, ja dávjá namma muitala ovdalaš áiggi eallima ja bargguid birra. Muhto báikenamat leat maid álbmoga opmodat masa mii dovdat lahkavuođa ja mii galgá oahpistit min.

Máŋgii lea báikkis sihke sámi ja dáru/ruoŧa/suoma namma – dáid namaid gohčodit nammabárran. Namain sáhttá leat seammá mearkkašupmi, nugo Nieidagorži – Pikefossen, muhto dávjá ii leat, omd. Bávttit – Svensby.

Muhtumin dušše maŋit oassi lea jorgaluvvon nuppi gillii, ja vuosttaš oassi lea heivehuvvon: Lávkajávri – Lavkkavatn, Máhttegieddi – Mettevollen, Boatkavárri – Båtfjellet.

Dávjá namat govvidit luonddu, nugo Jorbačohkka ja Gievdneguoika, muhto máŋgii vuođđu lea mo olbmot leat geavahan báikki: Váttis (guovlu mii lea ceakkus ja gos lea váttis johtit), Jokŋaluohkká (gos sáhttá joŋaid čoaggit), Hánssagieddi. Muhtun namat muitalit dološ oskku birra: Sieidegieddi, Áilegasvárri.

Bajábeal govas leat logut. Čále luonddunamahusa juohke lohkui.

Veahkkin sáhtát geavahit dán listtu mas leat dábálaš luonddunamahusat: sámi-dáru listu ja sámi-suoma listu .

  Hárjehala luonddusániid Leksain.

GEO:s leat measta 9000 nammabára. Das sáhtát ozat namaid maid dárbbašat.

 

  Geahča iežat ruovttubáikki kártta ja oza sámi báikenamaid.

  1. Máhtát go jorgalit daid? Mas namat leat vuolgán?
  2. Oza nammabáraid main lea seammá mearkkašupmi, goabbatlágan mearkkašupmi, ja namaid mat leat heivehuvvon nuppi gillii.
  3. Oza báikenamaid mat muitalit ealáhusaid birra, johtima birra jnv.
  4. Juoge luonddunamahusaid joavkun dan  mielde muitalit go čáhcádaga, eatnama dahje váriid birra.
  5. Muital eará studeanttaide muhtun miellagiddevaš namaid birra.
  6. Čále teavstta mas don geavahat máŋga báikenama. Muitte ahte báikenamat leat substantiivvat ja sojahuvvojit kásusiid mielde.
 

 Hárjehala báikenamaid Leksain.

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.