Politihkka

Demokratiija ja politihkalaš bellodagat

Demokratiija mearkkaša álbmotstivrra. Buohkat, geain lea jienastanvuoigatvuohta, sáhttet searvat válggaide. Ealli demokratiija dárbbaša olbmuid, sihke nuoraid ja boarrásiid, geat áŋgiruššet áššiiguin ja háliidit dahkat riikka buoret ássansadjin.

Norggas leat máŋga politihkalaš bellodaga. Juohke bellodagas lea prográmma, mii čilge bellodaga ulbmiliid ja oainnuid dihto áššiin.

Eanaš bellodagain leat sihke báikkálaš searvvit ja fylkasearvvit. Muhtun bellodagain lea maiddái sierra nuoraidsearvi, mii bargá nuoraid áššiiguin ja oahpaha nuoraid politihkalaš bargui. Borgárlaš bellodagat háliidit eanet priváhta stivrrejumi, sosialistalaš bellodagat ges ahte stáhta ja servodat galgá hálddašit riikka riggodagaid.

Suohkanstivra- ja fylkkadiggeválga

Suohkanis galgá leat buorre ja oadjebas orrut. Suohkanat fállet ee. čuovvovaš bálvalusaid:

  • mánáidgárddi, skuvlla, kulturskuvlla ja astoáigefálaldaga
  • mánáidsuodjalusa
  • NAV
  • fástadoavttirbálvalusa ja boarrásiidfuolahusa
  • skohterláhtuid, čuoiganláhtuid ja valáštallanrusttegiid

Fylkkain lea fas ovddasvástádus ee. joatkkaskuvllain, kolektiiva johtolagas ja fylkkaluottain.

Muhtin suohkaniin lea nuoraidráđđi. Das sáhttet suohkana nuorat cealkit iežaset oaivila áššiid birra mat gusket sidjii­de.

Muhtin suohkanat leat sámesuohkanat. Suohkaniid ássit galget sáhttit gulahallat sámegillii buot almmolaš ásahusain, nu go suohkanstivračoahkkimiin, dearvvašvuođabálvalusas ja ráđđeviesus, sihke njálmmálaččat ja čálalaččat.

Sámesuohkanat ožžot lassi ruđa Sámedikkis vai sii sáhttet ovddidit sámi servodaga ja sámi giela.

Ohppiidáviisa Suohkanstivra- ja fylkkadiggeválga (2011)

1. Politihkalaš bellodagat

Mii lea politihkalaš bellodat? Bellodatprográmmain leat bellodagaid oaivilat iešguđetlágan politihkalaš gažaldagaide. Bellodagaid oainnut leat maid muhtun muddui dahkkon dovddusin mediain. Dán láhkai leat bellodagat márkanastán iežaset oaiviliid.

  • Loga bellodagaid prográmmaid Stuorradikki Ohppiidaviissas (s.4-5).
  • Čoakke ovtta čuoggá masa liikot buoremusat juohke bellodaga presentašuvnnas. Loga daid luohkkáguimmiide. Geahččal dasto ráhkadit iežat  “niehkobellodaga” presentašuvnnaid vuođul. Evttot maid nama “niehkobellodahkii”.
  • Gávnna iežat fylkkas bellodaga mii searvá válgii, muhto mii ii leat otne Stuorradikkis.  Loga bellodaga prográmma, ja ovdanbuvtte bellodaga politihka luohkkái.

 2. Digaštallan

Doallet politihkalaš čoahkkima studeantajoavkkus. Válljejehket čoahkkinjođiheaddji ja čálli. Mearridehket áššelisttu.

Sámedikkis ja Divaštallan girjjis Giellasuonat s.123-127

Ellen Berit Dalbakk: Mus ii leat dilli girjjis Giellasuonat s.104 -105 dahje Rimiin rámiin

This entry was posted in SAM1032. Bookmark the permalink.