Ipmilmeahttun dálki

Ipmilmeahttun dálki

biegga

Biret ja Máret leigga ruovttus juovlabasiid, go basiid gaskkas issorasat dálkkáskii. Oappážagat leigga studeanttat Finnmárkku allaskuvllas. Juovllaid sudnos lei vierrun ruovttus ávvudit, ovttas váhnemiiguin ja unnaoappážiin. Soai illudeigga eatni herskuid fas návddašit. Viimmat leigga eksámeniiguin ja juovlahommáiguin geargan. Mátki ruoktot manihii jođánit ja ruovttu oahpes hájat adde váiban rupmašiidda ráfi. Fargga ledje juovllat. Sii illudedje buohkat, unnaoappáš dieđusge eanemusat.

Juovlaruohta lei leamaš buolaš ja fiertu, šerres násttealmmiin. Nuppi juovlabeaivvi borgagođii, ja nu jotkkii goalmmát beaivvi nai. Eahketbeallái čavgagođii biegga garrasit ja idjii lei duođaid hedjonan dálki. Biegga šuvai ja njurggui viessonurkkiide ja čuorbmasat spohkke garrasit lásiid vuostá.

Nuppi iđida lei fas ložžen veahá ja Máret illosii nu. Son lei oainnat plánen irggis lusa vuolgit ovdal ođđabeairuohta, muhto dálki ii orron gal dasa riekta miehtame. Sállanis gal dálvet sáhtii šaddat albma neavrres dálki. Rabas áhpi ii suddjen sullo garra biekkaid vuostá. Ja dalle ii lean beare vuolgga dahkat, go fatnasa, feargga dahje girdi duohken lei. Máret lei illudan Kristoffera fas deaivat, muhto dovddai gamus juo ahte deaivvadeapmi  ii dáidán šaddat ovdalgo boahtte jahkái. Fertii gal himihit iežas jurdagiidda, dego livččii hirbmat guhkes áiggis sáhka.

Son manai eatnis jearrat dálkái ságaid, ja beasai gullat ahte rádios ledje dieđihan ain garrasit dálkki. Unnaoappáš ii liikon dasa. Sus eai bálljo boahtán nahkárat go viessu nu ruošká fámolaš riđu doarrideamis. Ja muhtomin bohte dakkár garra čuorpmasoavttit ahte balai láse vel cuovkanit ge. Eadni jeđđii su ja logai ahte nu vearrái dat gal ii šatta. Láset ja seainnit gal dálkki girdet. Aitto go dálkki birra ledje humadeame de jávkkihedje buot čuovggat, šattai áibbas seavdnjat. Áhčči guovlalii láseráiggi ja logai seavdnjadin miehtá. Ille hal oinnii maide lásiid čađa go muohtahuvvan oalát ledje.

Eadni viežžalii gintaliid maid cahkkehii ja fargga buohkat ledje čoahkkanan dasa  gievkkanbeavddi birra, jorba čalmmiiguin. Lihkus sis lei ommanis dolla ja gintalat doarvái. Eai dárbbahan goit galbmot ja seavdnjadasas čohkkát. Dáppe gal sáhtii el-rávdnji boatkanit máŋgga beaivái. Áhčči riŋgii ja gulai ahte ledje ohcame siva. Son árvalii bearraša ráhkkanit idjii go jáhkii divvuma áiggi váldit, vaikko lei ain árra eahket.

Sii boradedje ja stellejedje iežaset nohkkan ládje ja manne velledit. Unnaoappáš háliidii Bireha bálddas oađđit. Eadni čuovui gintaliin ja čuovggai sidjiide dassái go ledje velledan. Go eadni uvssa govččai sevnnjodii latnja fas áibbas. Oappážagat veallájedje liegga gokčasiid vuolde ja guldaledje garra biekka holvumiid ja čuorbmasiid spoahkkuma. Biret muitalii fearániid ja sii humadedje guhká ovdalgo nahkárat rohttejedje. Máret maid ii dovdan iežas áibbas oadjebassan dákkár dilis, gal dat duođaid lei ipmilmeahttun dálki, nu mo áhkku láve lohkat. Daiguin jurdagiiguin aŋkke nahkárat jokse su nai ja fargga son lei gorgŋen nagirvárrái. 

site

  1. Teavsttas leat ollu sánit dálkki birra. Ráhkat listtu dálkesániiguin ja bija fuomášumi sániide mat gullet oktii, omd. biegga holvu, neavrres dálki. 
  2. Muital earáide makkár dálki lei mannan vahkkoloahpa doppe gos don ledjet.
  3. Čále iežat muitalusa dálkki birra. Dás lea sátnelistu veahkkin.

 

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.