Muortobivdu

Muortobivdu

Maiddái nissonat leat bivdán guliid ja eallán dainna. Muhtun báikkis Davvi-Romssas nissonat lávejedje suhkat birra jagi. Dábálaččat lei nu ahte go dievddut vulge guhkás bivdui dahje eará bargui dálvet, de nissonat bivde firpmiin ja giehtaváđuin vuonas. Dasa lassin sii fuolahedje dálu ja náveha.

Dát fearán dáhpáhuvai 60-logu loahpas. Lei skábmamánu loahpageahči. Olles jagi lei leamaš unnán guolli vuonas, ja dievddut eai lean ožžon nu ollu dienasbarggu. Lei unnit viessohuksen go ovdal, ja eará barggu lei váttis oažžut.

Muhtun beaivve olbmot oidne ahte bohte ollu stuora muorttut vuona sisa. Guokte nissona čohkkáiga ja humaiga gaskaneaskka: “Iigo livčče vejolaš bivdit ja goikadit muorttuid?” Muhto lei váttis oažžut earáid mielde dasa. “Ii oktage háliit oastit goikemuorttuid,” sii oaivvildedje. Muhto loahpas nagodeigga nissoniid guovttos oažžut botnjiideaskka mielde.

Maŋit beaivve sii vulge fávlái gáddenuhtiin. Vuosttaš beaivve ožžo fanaslástta dievva. Buriin mielain ja duhtavaččat sii bohte stáffui. Sii čollo ja sperrejedje guliid, ja heŋgejedje daid jilliide goikat. Maŋŋel lei bargu šibihiiguin návehis. Fertejedje nohkkat árrat nu ahte vedje suhkat maŋit beaivve.

Nuppi beaivve sii vulge vuot suhkat nuhtiin, ja ožžo badjel guokte fanaslástta. Lei garra bargu oažžut buot guliid jilliide. Eahkes buohkat ledje váiban. Máŋggas oaivvildedje ahte lei dušši bargu. “Oasttášiigo oktage goikemuorttuid?” Muhto sii jotke bivdduin.

Muhtun beaivve go ledje suhppen nuohti, de ledje muorttut nu ollu ahte lei váttis birgehit buot guliid gáddái. Sii devde fatnasiid ja fiervvá maid. Oktiibuot čieža fanaslástta! Ádjánii ovdal go guolli lei jiellis. Buot guolleázit divve, muhto sii dihte ráđi ja devde rásseáziid maid.

Lagabut juovllaid gili dievddut bohte siidii Voagain ja eará báikkiin gos ledje suhkan, ja sii badjelgehčče sin: “Duot ii leat veara bargat, ii giige oastte dieid guliid”. Lei unnán rápmi gullat, ja ieža ledje maid veahá balus ahte nu sáhttá geavvat.

Giđđat bođii reive gávpeolbmás: “Leat go dis goikemuorttut vuovdimassii? Afrihkás olbmot dárbbahit goikeguliid.” Lei illusáhka. Muhto dalle háliidedje buot báikki dievddut leat mielde nuohttume. Nissonat eai beassan šat mielde.

Muhto dan njealljásis ledje gal doarvái goikemuorttut dálvebivddus. Go ledje váldán buot guliid áziin, de lei olles šøitelásta. Boađus dálvvi bivddus šattai hui buorre. Sii dinejedje eanet go dat geat ledje leamaš Voagain ja eará stuorit bivdduin.

(Teaksta vuođđuduvvo Harry Solhauga muitalussii, Årbok for Nord-Troms 1999, s. 61.) 

 

  1. Bárrabargu: Nubbi lea okta dain geat ledje mielde bivdime muorttuid, ja nubbi lea journalista gii boahtá jearahallat fearána birra. 
  2. Muital guollebivddu birra doppe gos don orut.
  3. Lávet go ieš bivdit guliid? Mo?
  4. Muital mo guliin sáhttá ráhkadit biepmu.
  5. Dás vuolábealde lea unna sátnelistu. Oza eanet sániid guliid ja guollebivddu birra.

 

Sánit

sáidi sei hávga, háhka, vuskkon uer
čuska grønnsporing stáinnir steinbit
muortu småsei sallit, sildi sild
stábbasáidi stabbsei cuohppa fiskekjøtt
stuorasáidi storsei čuopma fiskeskinn
dorski torsk vuoivvas lever
rutnot liten torsk, gjedd meađđen, meađđemat rogn
gilot litt større torsk guoksa melke
siehppaguolli loddetorsk suovdi tokne
loahkka brosme čoalit tarmer
juksu, diksu hyse beahcet spord
botnit, finddar flyndre vieksi, svihčču finne
bálddis kveite guhtamáhka kamsemage
áhkáš håkjerring guollečaskkis fiskestykke

 

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.