Barggut   yksikkö – monikko beavdebiigá  -biiggát tarjoilija boazoalmmái  -albmát poromies bálvá palvelija cára tsaari gollečeahppi kultaseppä gávpejas kauppias muŋka munkki eanadoalli maanviljelijä dáiddár taitelija dutki tutkija dulka tulkki sátnejođiheaddji kunnanvaltuuston puheenjohtaja ráđđeolmmái kunnanjohtaja ráđđealmmái kunnanjohtaja prošeaktajođiheaddji projektijohtaja dearvvašvuođabargi terveydenhuollontyöntekijä… Loga eambboBarggut HU

yksikkö – monikko boazu – bohccot poro čearpmat – čearpmahat vasa miessi – miesit vasa ráidoheargi – -hearggit raitohärkä goddesarvvis – goddesarvát villihirvas sarvvis – sarvát hirvas bohccočoarvi – čoarvvit poronsarvi čoarvvus – čorvosat sarvet ruoksi – ruovssit tuumi loddi… Loga eambboEallit – sátnelistu HU

Rumaš yksikkö – monikko giehtagávva – giehtagávat käsikynkkä hárdu – hárdut hartia lađas – lađđasat nivel obbalággá – obbalákkát umpisuoli riegádanmearka – -mearkkat syntymämerkki skávžá – skávžžát viiksi snuolga räkä čalbmeguolga – -guolggat silmäripsi čáihni – čáihnnit pisama aski –… Loga eambboRumaš: sátnelistu

Šattut yksikkö – monikko šaddu – šattut kasvi muorji – muorjjit marja jieret – jierehat punainen viinimarja jokŋa – joŋat puolukka sarrit – sarridat mustikka váran – váramat vadelma ehtemas – ehtemasat juolukka luomi – luopmánat lakka láttat – láttagat… Loga eambboŠattut: sátnelistu HU

Muhtun dábálaš luonddunamahusat ája – ádjagat lähde ávži – ávžžit rotko báiki – báikkit paikka bákti – bávttit kallio bealdu – bealddut pelto boađđu – boađut kari; pato čahca – čazat sola čielgi – čielggit selänne čoalbmi – čoalmmit salmi… Loga eambboLuonddunamahusat HU

8.4: Dássemolsun 8 Konsonanttien pituusaste Joillakin konsonanteilla ja konsonanttiyhdistelmillä on kolme pituusastetta; lyhyt, pitkä ja ylipitkä. Yksinäiskonsonantti on lyhyin pituusaste. Kirjoituksessa ei tehdä eroa pitkän ja ylipitkän välille. Voidaan kuitenkin jakaa nämä I asteeksi, II asteeksi ja III asteeksi. Yleensä… Loga eambbo8.4: Loahpaheapmi HU

7.4: Dássemolsun 7 Poikkeus On sanoja joilla ei ole astevaihtelua ollenkaan. Toiset näistä sanoista ovat vain poikkeuksia. Toiset taas kuuluvat morfologisiin ryhmiin, joissa ei ole astevaihtelua. Astevaihtelun puuttuminen on osoitettu sanakirjoissa =. Tavallisia sanoja ilman astevaihtelua: ákšu ákšu – ákšuin… Loga eambbo7.4: Spiehkastagat HU

6.4: Dássemolsun 6 K-yhdistelmissä on k vahvassa asteessa yhdistettynä yksinäiskonsonanttiin tai s-yhdistelmään. Heikossa asteessa k vaihtelee v kanssa ja jälkimmäinen konsonantti kahdentuu. K:n ja seuraavan konsonantin välissä äännetään heikko h-mainen äänne. Huomaa että v lausutaa f ennen c, č tai t. kc… Loga eambbo6.4: k-čoahkit HU

5.3: Dássemolsun 5 Klusiilin ja nasaalin sisältävät konsonanttiyhdistelmät: A. Soinniton klusiili heikossa asteessa Klusiili on vahvassa asteessa soinnillinen ja heikossa asteessa soinniton. Nämä yhdistelmät voivat sisältää myös r. Yhdistelmä pysyy muuten samana, ainoastaan klusiilin muuttuu soinnittomaksi. Huomaa että vahvassa asteessa… Loga eambbo5.3: Klusiillat + nasálat HU

4.4: Dássemolsun 4 Konsonanttiyhdistelmät Useimmiten tapaus jossa konsonanttiyhdistelmä on astevaihtelussa, heikossa asteessa on kaksoiskonsonantti. Vahvassa asteessa tehdään jaottelu niihin yhdistelmiin, joissa on švaa-vokaali, ja niihin joissa ei ole. A. Yhdistelmät ilman švaa-vokaalia: HUOM i on osa konsonanttiyhdistelmää, ei osa diftongia!… Loga eambbo4.4: Konsonántačoahkit HU