2. Rumaš ja dearvvašvuohta

2.1: Rumašlahtut

Áđđestaddi boahtá

Áđđestaddi boahtá – jietnafiila

Gea! Ná láhtten mun
Gea! Ná láhttet don
Gea! Ná láhttet mii
Áđđestaddi boahtá

Šlivggun gurut gieđa
Šlivggut gurut gieđa
Šlivgut gurut gieđa
Áđđestaddi boahtá

Šluvggán oaivvi
Šluvggát oaivvi
Šluvgit oaivvi
Áđđestaddi boahtá

Čárvvun čalmmiid
Čárvvut čalmmiid
Čárvut čalmmiid
Áđđestaddi boahtá

Speaččun gieđaid
Speaččut gieđaid
Speažžut gieđaid
Áđđestaddi boahtá

1. Barget guovttis ja guovttis. Čohkkejehket vearbbaid mat gullet iešguđetlágan rumašlahtuide, omd. ná:
   

   njálbmi	borrat, moddját, hupmat, vuoigŋat, njurgut, gávastallat…
   juolggit	vázzit, njuikut, viehkat, čiŋkut, čiekčat, galbmot…

   Buohtastahttet joavkkus. Ohcet transitiiva ja intransitiiva vearbbaid ja ráhkadehket cealkagiid daiguin. Bidjet objeavtta akkusatiivvas gokko heive. Rumašvearbbat

2. Hutket eanet vearssaid “Áđđestaddi boahtá”- lávlagii. Ovdanbuktet.
3. Ii oktage riegát ákšu gieđas… Sátnevadjasat leat oanehis deaivilis árbevirolaš dajaldagat mat sisttisdollet juogalágan álbmotlaš viisodaga. Ohcet “Mun moai mii” – girjjis sátnevadjasiid rupmaša birra. Geahččalehket čilget iežadet sániiguin maid dat mearkkašit.
4. Mii gulahallat sániiguin ja rumašgielain. Muhtumat hui ollu lihkahallet ja fáipot gieđaiguin go hupmet. Ámadadju muitala mo olmmoš veadjá, man mielas olmmoš lea. Geahččet olbmuid govaid muhtun aviissas. Muitalehket makkárat sii leat oaidnit.
   

   illu	Mun lean ilus.
   illudit	Mun illudan.
   suhttu	Son lea suhtus.
   suhttát	Son suhttá.
   váivi	Unnavieljažis lea váivi. Son lea váivvis.
   ballu	Sihke čiekčit ja hárjehallit ledje veahaš balus ovdal vuosttaš čiekčama.
   ballat	Sii balle.
   mokta
   movttet	Mánná lei movttet oaidnit. Buohkat joavkkus ledje hui movttegat.
   mášoheapme	Gánda lei hirbmat mášoheapme.
   máššat	Ii son máššan
   udju	Mánnán mun ledjen hui udju.
   ujostallat
   šlundi
   duhtavaš	Sátnejođiheaddji lea duhtavaš ievttá čoahkkimiin.
   behtohallat	Máná-guovttos leigga behtohallan go teáhterčájálmas nogai fáhkka.

   Mus lea hoahppu. Mus ii leat dilli.

5. Lávet go don lášmmohallat? Lihkadeapmi lea dehálaš olbmuide – vai bissut dearvvašin. Mii stoahkat, valáštallat, dánsut, vánddardit ja birget luonddus. Mii hárjehallat ja vuoiŋŋastit. Rupmašiin sáhttit seassat, muosáhit, oahppat ja hábmet. Kurssas sáhttibehtet hárjehallat giela stoagadettiin. Vulgot stoahkat! girjjis leat ollu stohkosat oktan bagadusaiguin.

“Nuera – nuera” lea stoagus Ruošša Sámis. Stohkosii dárbbašehpet suohpana dahje bátti. Heive stoahkat olgun, kursalanjas dahje feaskáris.

Suohpan čadno riekkisin. Duhkoraddit dollejit dasa ja čuoččastit riekkisin. Okta manná rieggá guovdu. Buohkat vázzet birra. Dat gii leat guovdu, geahččala časkkestit gieđaid mat dollet báttis ja huikit “vealgi”. Duhkoraddit galget váruhit ja luoitilit báttis amaset časkkahallat, ja de fas dohppet báddái. Son gii časkkahallá, šaddá guovdu.

Haldis Balto Vulgot stoahkat! s.16

Ohcet lihkadanstohkosiid girjjiin ja neahtas. Ráhkkanehket čilget njuolggadusaid eará studeanttaide. Muitalehket hui dárkilit maid sii galget bargat. De sáhttibehtet stoahkat ja suohtastallat ja seammás hárjehallat giela. Eanet árbevirolaš stoahkamiid gávdnabehtet Stálu ja gufihttariid máilmmis.

Lihkadit sáhttá máŋgga láhkai:

Mo vel sáhttá lihkadit?

Hárjehala imperatiivva: Morfa C

Čoahkkelogut

Buohcame

Ánne lei buohcame. Sus lei bealljenávhllahat, febar ja nuorvu. Dál ii lean go seaŋgga buorrin. Eadni lei fitnan dálkkodeame su ja jugaheame sutnje veaháš máli. Sus ii lean veaháge borranmiella, muhto eadni aŋkke siđai veahá jugistit. Soai leigga doaktára luhtte beaivet leamaš ja ožžon dálkasa bealljenávhllaga vuostá, ja dál in lean ge šat nu bávččas. Olgeš beallji lei oalát ruvssodan ja bohtanan, ja lei várkan hirbmosit. Eadni lei šaddan liegga liinniin deattašit vai ii nu sakka bávččat. Lei ábuhan oanehaš bottu, muhto fargga várkagođii fas garrasit.

Doavttir lei iskan su dárkilit, guovlan sihke bealljeráiggiid ja čottaráiggi. Son lei guldalan geahppáid ja váimmu. Loahpas lei vel varraiskosa váldán. Lihkus ii lean mihkkege eará sivaid. Ánne ii lean guhkes áigái leamaš ná buohcci, lei nu illáveaje ja šliettas, ii veadján maidege.

Dál lei seaŋggas vealláme ja viggame nohkkat. Fáhkka dovddai váimmu moiddodeame ja fertii čurvet eatni. Eadni gullui gievkkanis rosseme ii ge várra gullange su. Ánne dovddai ahte vuovssada ja njuikii seaŋggas eret. Son jur ollii hivssega rádjái ovdalgo vuovssadišgođii. Ja mo son vuovssadii. Eadni bođii hivssegii go gulai Ánne gákkaheame. Son viežžalii čáhceláse mánnásis vai njálmmi doidila. Ánne riehpu lei nu šliettas ovdalaččas juo ja dál vel ná geavai. Eadni láidii Ánne seŋgii fas ja bijai vel galbma limskku gállui. Finai viežžame skálu maid seaŋgagurrii bijai, jus dette fas vuovssada. Ánne luoimmai ja lunjai. Ii sáhttán bálljo vearrát šaddat, olles rumaš várkkai. Eadni čohkkái seaŋgaravddas ja jeđđedii su. Njávkkai su vuovttaid ja humadii suinna siivvot, mánnáriehpu lei nu šoavkat Nu Ánne fargga ribahii nohkkat.

Ánne lei ain oađđime go eadni máŋga diimmu maŋŋá bođii latnjii sarretmáliin. Sarretmálli lei buorre gaccestit jus čoavjji bonjaha. Eadni iskkai Ánne gállu ja dovddai ahte lei hui báhkas, febar lei ain allat. Ánne gullái ja gággasii čohkut. Ledje dego bumbolat oaivvis. Eadni veahkehii su, attii dálkasa ja borramuša. Fuobmáiga seammás ahte Ánne lei ihtaluvvan. Vuoi, vuoi,lei dušše dat vel mii váillui.

Sánit teavsttas

Eanet rumašsánit

1. Mii sivaid lei Ánnes?
2. Mo eadni dagai go Ánnes lei nu bávččas beallji?
3. Maid doavttir dagai Ánniin?
4. Mii Ánnii geavai go lei seaŋggas vealláme?
5. Maid eadni buvttii Ánnii go lei oađđán muhtin áiggi?
6. Čális loahpa dán tekstii.
7. Oza vearbbaid Buohcame – teavsttas ja bija daid infinitiivva hápmái. Guđe vearbajovkui dat gullet?
8. Makkár lea buohcci mánná? Mo oainnát ahte mánná lea buohcci?

Čállet ságastallama doaktára luhtte. Geavat dajaldagaid bajábeal teavsttas. A lea buohcci. Son geahččala čilget mii su váivida.  B lea doavttir. Doaktára bargu lea bidjat diagnosa ja čállit dálkasiid. Hárjehallet. Ovdanbuktet rollaspeallu kurssas.

Eanet sánit:

    Hárjehala rumašsániid Leksain.

Eanet teavsttat:

Giehtagirji suohkana dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid birra.

1. Makkár dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid fállet suohkanat?

   Loga giehtagirjjis makkár dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid suohkan lea geatnegahtton fállat suohkana ássiide. Vállje muhtun bálvalusa dahje doaibmabiju vuolábeale listtus. Čilge earáide joavkkus.

• dábálašdoavttirbálvalus (fástadoavttirortnet)
• bátnedearvvašvuođabálvalus
• váktadoavttir
• veajuiduhttin
• dearvvašvuođafuolahus ja skuvladearvvašvuođafuolahus
• gárrenmirkodoaibmabijut
• veahkkeneavvut
• ruovttubuohccidikšu
• buhcciidruoktosadji
• áhpehisvuođaiskkadeapmi

A lea suohkana gulahallanolmmoš gii galgá veahkehit olbmuid gávnnahit makkár bálvalusat heivejit buoremusat sin dárbbuide. B ja C váldiba oktavuođa suohkaniin. Soai dárbbašeaba veahki iešguđetlágan eallindilis. Ráhkadehket ságastallamiid, hárjehallet ja ovdanbuktet joavkkus.

• Kari ja Piera leaba gávnnahan ahte soai háliideaba máná. Kari šaddá
  áhpeheapmin, muhto gean lusa galgá mannat iskat iežas dearvvašvuođa
  ja ahte mánná lea dearvan?
• Kari ja Piera oažžuba nieiddaža. Soai smiehttaba geainna galgaba váldit oktavuođa jus mánná šaddá buohcci?
• Lea sotnabeaiiđit. Piera ii dovdda iežas áibbas dearvvašin. Sus lea raddi bávččas ja šieđđá. Fástadoaktáris ii leat rabasáigi vahkkoloahpaid, maid de dahká Piera?
• Piera nuorat viellja, Máhtte, fárre sisa ovttalanjadahkii seamma viesus
  gos Kari ja Piera orruba. Máhtte bártida gárrenmirkogeavahemiin ja háliida
  álggahit «ođđa» eallima. Gii sáhttá su veahkehit?
• Kari eadni lea demeantaluvvan, mii lea ovdánan. Son ii šat sáhte orrut ruovttus. Makkár molssaevttolaš fálaldagat leat sutnje de?

NAV siiddut sámegillii

Giellasuonat Ellen Ragnhild Sara, 2007

• Doaktára luhtte s.42
• Bátnedoaktára luhtte s.43
• Lahtut s.44

MUN MOAI MII neahtas (Norgga Nationála girjeráju siidduin)