SAM-1034

Kursačilgehus SAM-1034:

Kursačilgehus.

Lohkanmearrelistu.

Njálmmálaš hárjehusat mat sáhttet heivet:

  • Bárraspeallu – Koartaspeallu, su. 50 substantiivva. Ráhkat guokte seahta vai leat bárat. Vállje dain heivvolaš koarttaid ja juoge daid. Speallit geahččalit gávdnat báraid: “Lea go dus … munnje?”  Oahppit hárjehallet pronomeniid lokatiivvas ja illatiivvas.
  • Go vuolggán meahccái – Giellastoagus. Fáddá: akkusatiiva.
  • Virgealmmuhusat – Rollaságastallan. Studeanttat barget bárralaga, nubbi oažžu A, nubbi fas B. Eaba oaččo čájehit dieđuid nubbái.  Fáttát: barggut, iežas birra muitalit.
  • Lanjas – Oza erohusaid. Studeanttat barget bárralaga, nubbi oažžu A, nubbi fas B. Eaba oaččo čájehit dieđuid nubbái.  Fáttát: stohpogálvvut, pre-/postposišuvnnat.

Bákkolaš bargobihtát

Kursaoahpaheaddji addá bákkolaš bargobihtáid studeanttaide, ja son dohkkeha daid. Bákkolaš bargobihtát galget leat dohkkehuvvon unnimustá guokte vahku ovdal eksámena. Lea dábálaš ahte studeanta oažžu čállosa ruovttoluotta divvumii ovdalgo bargobihttá loahpalaččat dohkkehuvvo, nu ahte sisaaddináigemearri ferte leat ollu árabut. Galget leat golbma čálalaš bargobihtá.

Lea vuogas bidjat bargobihttái sihke teakstalohkama, dasa gullevaš jearaldagaid ja maiddái studeantta iežas čállosa. dainna lágiin oaidná ipmirda go studeanta teavstta ja maiddái man bures máhttá ovdanbuktit iežas sámegillii. Divvumis lea buorre váldit vuhtii man áddehahtti čálus lea, ja lea go studeanta ipmirdan teavstta sisdoalu.

Ovdamearkkat:

Eksámena birra:

Dábálaš vuohki lágidit eksámena:

Fágaoahpaheaddji ráhkada listtu kurssa fáttáin, omd. Astoáigi, Falástallan, Sámi guovllut ja suopmanat ja Luondu (eanadat, dálki ja jagi áiggit). Girjjiid, maid lehpet lohkan dan lohkanbaji, sáhttá bidjat sierra čuokkisin, nugo Áfruvvá ja Heike ja mánugánda. Fáttáid vuollái livččii vuogas bordit teavsttaid vai studeanta diehtá movt sáhttá ráhkkanit dien fáddái, nugo:

Luondu

  • Orrunbáiki
  • Jagiáiggit
  • Orut go sullo alde
  • Dálkeságat

Suopman-fáddái ii berre ráhkadit dárkilis jearaldagaid, sáhttá baicca jearrat muhtin veahkketeavstta sániid mearkkašumi (geahča vuollelis), go kurssa ulbmil lea ahte studeantta galgá ipmirdit dábálaččamus suopmansániid. Studeanttat berrejit maid oažžut suopmansániid listtu ovdal eksámena, vai sidjiide lea čielggas juste mii gáibiduvvo dien fáttás. Dán listtu sáhttá bidjat fáttá vuollái. Fáttát sáddejuvvojit sensorii su. vahku ovdal go eksámen dollojuvvo vai sensor sáhttá dohkkehit dahje evttohit earáládje.

Teavsttat mat čužžot fáttáid vuolde, eai galgga visot leat mielde eksámenbeaivvi. Dalle studeanta geassá báberlihpu mas čuožžu fáddá. Son galgá dasto fáttá birra máhttit hupmat/muitalit. Sáhttá áinnas álggahit dainna ahte muitala iežas gaskavuođa fáddái, omd. maid ieš bargá astoáiggis. Vai ii oktage studeanta cohkko njálmmálaš eksámenis, de berre fágaoahpaheaddji ráhkadit veahkkejearaldagaid fáddái, maid bokte sáhttá jođihit ságastallama. Sáhttá maid guhtege fáddái áinnas bidjat veahkketeavstta, vai studeanta boahtá johtui. Sáhttá leat vuogas válljet daid teavsttaid mat leat leamaš oassin bákkolaš bargguin. Eksámen galgá bistit su. 15 min.

Vuosttaš studeanta boahtá sisa ja dearvvaha sensora, ja geassá báberlihpu mas lea fáddá. Sihke sensor ja oahpaheaddji sáhttiba čuovvulit jearaldagaiguin. Go son geargá, de boahtá čuovvovaš studeanta dakkaviđe sisa, ja son oažžu seammá bargobihtá go vuosttaš studeanta. Dáinna lágiin ii dárbbaš ráhkadit nu ollu bihtáid, ja lea maid vuogas buohtastahttit dan guokte studeantta. Dán guovtti studeantta maŋŋil heivešii doallat 10 min. bottu vai sensor ja fágaoahpaheaddji sáhttiba ságastallat bohtosiid birra.

Ja nu joatkašuvvá, guvttiin ja guvttiin studeanttain. Lea dábálaš mearridit árvosániid go buot studeanttat leat geargan.

Dáinna eksámenvugiin studeanta beassá čájehit ahte son hálddaša spontána ságastallama, ja ahte dovdá kurssa fáttáid sátnevuorkká ja máhttá geavahit sániid deaivilit. Studeanta maid beassá čájehit ahte máhttá muitalit beaivválaš áššiid birra sámegillii. Árvvoštallamis galgá deattuhit gulahallama, sihke dan ahte studeanta ádde jearaldagaid ja máhttá vástidit, muhto maiddái dan ahte sensorat áddeba ja nagodeaba čuovvut studeantta muitaleami.