Dás leat dieđut muhtun sámi báikkiid birra.
Juohke studeanta sáhttá hárjehallat muitalit muhtun báikki(id) birra.
Ávkkálaš sánit: davimus – nordligst, stuorimus – størst, guhkimus – lengst, vuollil – under, guovddášhálddahus – sentraladministrasjon, váldokantuvra – hovedkontor, guovllukantuvra – distriktskontor, buolašolahus – kulderekord
Sápmi
Sápmi lea viiddis. Sápmái gullet Norgga davimus fylkkat; Romsa ja Finnmárku, Nordlánda ja Trøndelága. Dasa gullet maid Ruoŧa guokte davimus leana, Norrland ja Västerbotten, ja Suoma bealde ges Lappi eanangoddi. Sápmái gullá maid Guoládatnjárga mii lea Ruoššas. Nu ahte sápmelaččat orrot njealji riikkas.
Sámis hupmet máŋga sámegiela, ja leat máŋggalágan gávttit, luođit ja duojit.
Muhtun báikkit Sámis
Guovdageaidnu: Guovdageaidnu lea Sis-Finnmárkkus, ja lea Norgga stuorimus suohkan. Guovdageainnu suohkanis orrot vuollil 3000 olbmo. Sullii 90 % dain hupmet sámegiela. Guovdageainnus lea máŋga skuvlla, nugo Sámi allaskuvla ja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla, ja doppe lea maiddái Sámedikki guovllukantuvra. Juohke beassážiid leat Guovdageainnus stuorra márkanat, sámi beassášfestivála.
Máze lea báiki Guovdageainnu suohkanis. Sihke ovddeš FMX-vuoddji Ailo Gaup ja rápartista SlinCraze leaba Mázes eret.
Kárášjohka: Maiddái Kárášjohka lea Sis-Finnmárkkus, lahka Suoma ráji. Kárášjohka lea Norgga nubbi stuorimus suohkan, muhto doppe orrot vuollil 3000 olbmo. Sullii 80 % olbmuin sámástit.
Kárášjogas lea Sámediggevisti. Doppe lea maid Sámi joatkkaskuvla ja NRK Sámi váldokantuvra. Kárášjogas lea Norgga buolašolahus: 51,2 buolašceahki ođđajagimánu 28. beaivve 1999:s. Beakkán artista Mari Boine lea bajásšaddan Kárášjogas.
Deatnu: Deatnu lea Norgga goalmmát guhkimus eatnu ja Norgga stuorimus luossajohka. Deatnu lea riikkarádji Norgga ja Suoma gaskkas. Deanu nuppi bealde lea Ohcejohka, ja dohko lea šaldi. Dan namma lea Sámi šaldi.
Deatnu lea sihke Sis-Finnmárkkus ja mearragáttis. Deanu gielddas orrot vuollil 3000 olbmo, ja máŋggas hupmet golbma giela; sámegiela, dárogiela ja suomagiela.
Deanus lea Sis-Finnmárkku diggegoddi. Ella Marie Hætta Isaksen lea Deanus eret.
Olmmáivággi: Olmmáivággi lea Gáivuona suohkanis Davvi-Romssas. Olmmáivákkis orrot vuollil 1000 olbmo, ja máŋggas hupmet sámegiela. Olmmáivákkis lea Giellasiida mii lágida giellakurssaid, ja doppe lea Davvi álbmogiid guovddáš. Sámedikkis lea guovllukantuvra dán guovddážis.
Olmmáivákkis lea juohke geasi Riddu Riđđu festivála. Dohko bohtet artisttat sihke Sámis, Ruonáeatnamis, Kanádas ja eará guovlluin. Jan Baalsruda hávdi lea Olmmáivákkis.
Ohcejohka: Deatnu lea riikkarádjin Norgga ja Suoma gaskkas. Suoma bealde Deanuleagis lea Ohcejoga gielda. Doppe orrot sullii 1300 olbmo, ja bealli hupmet sámegiela. Olbmot hupmet muđui suomagiela. Stuorimus báikkit leat Ohcejohka, Njuorggán ja Gáregasnjárga. Sihke Ohcejogas ja Gáregasnjárggas lea šaldi Norgga beallái.
Ohcejogas lea Suoma áidna Sámi joatkkaskuvla, Ohcejoga Sámelogahat. Artisttat Niillas Holmberg, Áilu Valle ja Hildá Länsman leat Ohcejoga gielddas eret.
Anár: Anára gielda lea Suoma stuorimus suohkan. Anára gielddas lea rádji Norgii sihke Guovdageainnu suohkanii ja Mátta-Várjjagii, ja suohkanis lea maiddái rádji Ruššii. Suohkanis orrot measta 7000 olbmo. Doppe leat ollu sápmelaččat, muhto unna oasáš leat sámegielagat. Dán guovllus leat golbma sámegiela; davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella.
Anárjávri lea Lappi eanangotti stuorimus jávri. Anáris lea Suoma Sámedikki guovddášhálddahus ja Siida Sámemusea. Juohke dálvvi lea Skábmagovat-filbmafestivála ja juohke čavčča fas Ijahis idja-musihkkafestivála. Amoc lea Anáris eret. Son lea rápartista ja ráppe anárašgillii.
Giron: Girona suohkan lea Ruoŧa davimus suohkan ja Ruoŧa stuorimus suohkan. Báikki álgonamma lei Luossavárre. Gironis leat ruvkedoaimmat, ja dan dihte sii leat sirdán olles gávpoga 3 kilomehtera.
Girona suohkanis orrot 23 000 olbmo, ja máŋggas hupmet sámegiela ja meän kieli. Gironis lea Ruoŧa Sámedikki guovddášhálddahus. Gironis lea sihke girdihámman ja ruovdegeaidnu. Dáiddárat Anders Sunna ja Britta Marakatt-Labba leaba Girona suohkanis eret.
Johkamohkki: Johkamohki suohkan lea Ruoŧa nubbi stuorimus suohkan. Doppe leat vuollil 3000 olbmo, ja sápmelaččat hupmet davvisámegiela ja julevsámegiela. Johkamohkis lea Ájtte, sámi kultuvrra ja historjjá musea. Johkamohkis lea maiddái Sámij Åhpadusguovdásj / Samernas Utbildningscentrum, gos máŋga čeahpes duojára leat oahppan duddjot.
Johkamohkis leat juohke dálvvi stuorra márkanat. Dát márkanat leat lágiduvvon 400 jagi. Johkamohkis lea ruovdegeaidnu.
Ájluokta: Ájluokta lea Hábmera suohkanis, Nordlánddas. Ájluovttas lea Árran – Julevsáme guovdásj mas leat musea ja Sámedikki guovllukantuvra. Dán guovllu sápmelaččat hupmet julevsámegiela. Ájluovtta skuvllas ollu oahppit ohppet sámegiela vuosttašgiellan.
Ájluovttas manná fearja Gásluktii (= Kjøpsvik).
Snåase: Snåase lea lullisámegiela guovddášguovlu. Snåase suohkan lei vuosttaš lullisámi suohkan sámegiela hálddašanguovllus. Snåases lea Saemien Sijte, lullisámi kultuvrra ja historjjá musea.
Snåase lea gasku Norgga. Lagamus stuorra báikkit leat Steinkjer ja Namsos. Snåases lea guhkes jávri ja olbmot lohket ahte jávrris lea mearraguovdi.
Lujávri: Lujávri lea Guoládatnjárggas Ruoššas ja doppe orrot 3000 olbmo. Eanaš ruoššasámit orrot Lujávrris, muhto doppe orrot dattetge eanet ruoššat ja komit go sápmelaččat. Sápmelaččat hupmet gielddasámegiela, muhto unnán nuorat máhttet sámegiela. Gilis lea sámi ja komi kulturguovddáš. Lujávrris leat juohke jagi sámi festiválat, nugo Lujávrri geasseriemut ja Guovža stoahká. Stuorimus bargosadji lea Tundra, mas lea eanandoalu ja boazodoalu kollektiiva.
Sámi báikkit – olles jietnafiila
- Maid don vel dieđát dáid báikkiid birra?
- Gos don leat eret? Muital báikki birra!
Ráhkat gahčosa (Quiz) Sámi báikkiid birra.
Oahpásnuva Sápmái festiválaid bokte. Ráhkat festiválakaleandara ja merke festiválaid/márkaniid gos háliidat fitnat. Čále festivála nama, ja goas dat lágiduvvo. Geahččal gávdnat festiválaid buot riikkain, ja buot áiggiide jagis.
Dás sáhtát lohkat oanádusaid ja loguid birra, omd. 1999:s.