Darfegoađi huksen
Sámi báikkiin leat muhtumat orron goađis nuppi máilmmisoađi rádjái. Goahti lei orrunsadji maiddái muhtun áiggi soađi maŋŋel go olbmot bohte ruoktot evakueremis. Návetgođiid geavahedje olbmot vel guhkit. Goađi málle rievddai áiggi mielde – goahteriggi šattai viessohápmásažžan, ja orrungođiin lei dábálaččat uvdna ja panelejuvvon seainnit siskkabealde. Goahti lei vuogas orrunsadji dannego olbmot sáhtte ieža hukset dan ávdnasiin mat gávdnojit juohke sajis.
Bealljegoahti lea árbevirolaš goahti maid sáhttá loavdit loavdagiin ja dainna lágiin dat heive johttisápmelaččaide. Dan sáhttá maid loavdit bessiin ja darffiin. Ja nu mii dagaimet dalle go jagi 2003 huksiimet goađi Olmmáivággái.
Mii vieččaimet ávdnasiid máŋgga sajis vákkis. Muhto beassi oaččuimet Málatvuomis. Lágideimmet goahtehuksema kursan vai eanetge olbmot besse oahppat.
Goahtái dárbbašeimmet njeallje bealji, mat guddet olles rikki. Mii ozaimet lánjiid mat ledje muttágit sojil máddagis. Dakkár muorat šadde luohkáin ja johkaleagis gos muohta lei deaddán muoraid.
Ákšuin fearaimet bárkku eret muorain, ja de giddiimet guokte ja guokte bealji oktii muorranávlliiguin. Eat atnán sahá, muhto ákšu vai muorra bissu divttisin iige mieskka nu jođánit. Ákšuin sihke čuohpaimet, njáskkaimet ja fearaimet muoraid rivttes guhkkodahkan, ja dasto vel faskkuimet, luottuimet ja heiveheimmet muoraid.
Rikki govččaimet bessiin ja darffiin. Beassi lea álkimus njaldit suoidnemánu álggus. Beassit berrešedje leat nu stuorrát go vejolaš, eai galgga leat ollu ráiggit eaige leat luoddanan. Darfi berrešii leat assái, 15-25 cm lea vuogas. Darfi deaddá beassi sadjái ja maiddái dahká goađi liekkasin.
Mii bijaimet geđggiid goađi vuolleravdii ovdalgo loavdigođiimet. De bijaimet beassi vuolimussii, sisbeali olggos guvlui. Darffi borddiimet dađistaga go beassi lei sajistis. Vuolimusas borddiimet darffiid badjálaga, ja badjeleappos fas bálddalaga. Uksaseaidni lea állut sisa guvlui nu ahte uksa giddana ieš.
Dehálaš lea ordnet goađi albma ládje vai lea vuogas doppe orrut. Gasku lea árran, ja bearpmehiid gaskkas lea boaldinmuoraid sadji. Muđui mii durget miehtá guolbbi. Duorggaid nala bidjat duljiid. Duorggat liggejit ja dahket maiddái litnásat veallát duljiid nalde. Goađis sáhttá heŋget rággasiid. Rággasa vuolde lea liekkas nohkkat, eaige nu olu čuoikkat. Goađi siskkimuš oasis, boaššus, mii lávet málestit. Dolin boaššu adnojuvvui bassibáikin.
Go goahti válbmanii, de geavahuvvui vuos Riddu Riđđu-festivála oktavuođas máinnastangoahtin. Muđui goahti geavahuvvo oahpahussii, čoahkkimiidda, servvoštallamii ja muđui deaivvadansadjin.
Teaksta lea oaniduvvon. Álgoteavsttas leat ollu detáljat goahtehuksema birra, ja lea dás: Årbok for Nord-Troms 2003, s. 83-87. Henrik Olsen lea váldán govaid, ja Kjellaug Isaksen lea sárgon.
- Muital juohke gova birra.
- Dieđát go darfegođiid báikkis gos don orut? Muital.
- Oza buot vearbbaid mat leat preterihtas ja merke daidda vearbba infinitiivahámi ja persovdnasojaheami.
- Loga olles teavstta jitnosit preseanssas dán rájes: Ja nu mii dagaimet… => Ja nu mii dahkat… – gitta lohppii.
- Čále olles teavstta 3. persovnnas preterihtas dán rájes: Ja nu mii dagaimet… => Ja nu sii dahke… – gitta tevdnega rádjai.