3.4: Dássemolsun 3 Tässä kappaleessa tarkastelemme kolmea seuraavaa astevaihtelutyyppiä. Pohjoissaamessa on sekä pitkiä että lyhyitä kaksoiskonsonantteja ja konsonattiyhdistelmiä. I. Pitkä kaksoiskonsonantti vaihtelee lyhyen kanssa Kaksoiskonsonantti on pitkä vahvassa asteessa ja lyhyt heikossa asteessa. Kirjakielesssä ei tehdä eroa pitkän ja lyhyen… Read more3.4: Oaidnemeahttun dássemolsun, guhkes h-čoahkit ja ddj>dj HU
Author: markusJu
2.4: Dássemolsun 2 Alla on esitetty seuraavaat 3 astevaihtelutyyppiä. I. tn-tyypin vaihtelu: Klusiili-nasaaliyhdistelmä vaihtelee heikossa asteessa yksinäisnasaalin kanssa. sátni – sánit sápmi – sámit vuopmi – vuomi latnja – lanjat jokŋa – joŋat II. s-yhdistelmät: Vahvassa asteessa on kaksi… Read more2.4: tn-tiipa, s-čoahkit, dj ja nj HU
1.4: Dássemolsun 1 Astevaihtelu tarkoittaa painottoman ja painollisen tavun välisten konsonanttien vaihtelua. Konsonanteista ja konsonanttiyhtymistä on olemassa vahva ja heikko aste. Vahva aste on yleensä pidempi kuin heikko aste. Huomaa että saamen astevaihtelu eroaa suuresti suomen astevaihtelusta. Seuraavassa on esitetty… Read more1.4: Duppalkonsonánttat ja h-čoahkit HU
Dollagáttis nominatiivi – genetiivi-akkusatiivi árran – árrana tulisija dolla – dola tuli geađgi – geađggi kivi suovva – suova savu muorra – muora puu gáfegievdni – gáfegievnni kahvipannu ákšu – ákšu kirves gáfeseahkka – gáfeseahka kahvinsuodatinpussi vuoššanmuorra / goaŋku… Read moreDollagáttis HU
Biepmut Borranbeavddis nominatiivi – genetiiivi-akkusatiivi láibi – láibbi leipä láibevajáhas -vajáhasa leipäviipale garraláibi -láibbi näkkileipä vuostá – vuosttá juusto monni / manni – moni / mani muna vuoivvasmeastu -measttu maksapasteija muorjemeastu -measttu hillo buvru / suohkad – buvrrut /suohkada puuro… Read moreBiepmut HU
Viesus yksikkö – monikko orrunsadji -sajit asuinpaikka ásodat – ásodagat asunto láigolatnja -lanjat vuokrahuone viessu – viesut talo ráidoviessu -viesut rivitalo geardeviessu -viesut kerrostalo latnja – lanjat huone stohpu – stobut / orrunlatnja -lanjat tupa / olohuone gievkkan – gievkkanat… Read moreViessosánit HU
Biktasat yksikkö – monikko bivttas – biktasat vaatteet báidi – báiddit paita buvssat housut suohkku – suohkut sukka skuovva – skuovat kenkä fáhcca – fáhcat lapanen gahpir – gahpirat lakki háhttá – háhtat hattu idjabivttas -biktasat yöpuku arvereaddju -readjut sadetakki… Read moreBiktasat – sátnelistu HU
9.1: Boradeapmi Gáffádagas Gáffádagas jietnafiilan. Buorre beaivi! Humatgo sámegiela? Binnáš. Maid don siđat? Mun siđan gáfe. Siđatgo borrat maidege? Leatgo gáhkut? De leat. Makkár gáhkut dis leat? Mis leat šuhkoládagáhkku ja lákcagáhkku. Mun válddán lákcagáhku. Leage buorre. Ollugo máksá?… Read more9.1: Boradeapmi – HU
7.4: Jagiáiggit Jagi áiggit – jietnafiilan Giđđa lea čuvges áigi dáppe davvin. Miessemánus juo lea čuovgat birrajándora. Giđđat muohta suddá, ja bárbmolottit bohtet davás. Juohke giđa mun šattan leabuheapmin. Go geassemánnu boahtá, de lea geassi. Geasset láven mannat lupmui,… Read more7.4: Jagiáiggit – HU
7.3: Vahkku Vahkkobeaivvit Mii geavahit genetiivva muitalit guđe beaivve juoga dáhpáhuvvá. mánnodat / vuossárga – mánnodaga / vuossárgga maanantai – maanantaina disttat / maŋŋebárga – disttaga / maŋŋebárgga tiistai – tiistaina gaskavahkku – gaskavahku keskiviikko – keskiviikkona duorastat – duorastaga… Read more7.3: Vahkku – HU