3.4: Dássemolsun 3

Tässä kappaleessa tarkastelemme kolmea seuraavaa astevaihtelutyyppiä. Pohjoissaamessa on sekä pitkiä että lyhyitä kaksoiskonsonantteja ja konsonattiyhdistelmiä.

I. Pitkä kaksoiskonsonantti vaihtelee lyhyen kanssa

Kaksoiskonsonantti on pitkä vahvassa asteessa ja lyhyt heikossa asteessa. Kirjakielesssä ei tehdä eroa pitkän ja lyhyen kaksoiskonsonantin välille. On myös sanoja joilla ei ole kirjakielessä astevaihtelua, mutta puhekielessä on.

Esimerkeissä pitkä kaksoiskonsonantti on merkattu heittomerkillä ‘. Sitä käytetään kuitenkin ainoastaan oppikirjoissa. Kirjainyhdistelmä ‘llj‘ on pitkä kaksoiskonsonantti, joka vaihtelee lyhyen kaksoiskonsontantin ‘lj’ kanssa.

s’s > ss guossi – guossit     bassi – bassi    
š’š > šš vuoššat – vuoššan
l’l > ll golli – gollis
m’m > mm cummá – cummát
n’n > nn manni doai! – moai manne
r’r > rr borri doai ! – moai borre
v’v > vv divvu doai! – moai divvo
llj > lj viellja – vielja          beallji – bealji   

 

II. Pitkä h-yhdistelmä vaihtelee lyhyen kanssa:

Kirjakieli tekee eron pitkän ja lyhyen h-yhdistelmän välille. Vahvassa asteessa h-äännettä seuraa kaksoiskonsonantti, ja heikossa asteessa yksinäiskonsonantti. Puheessa sitä vastoin h-äänne on pitkä vahvassa asteessa ja vastaavasti lyhyt heikossa asteessa.

hpp > hp hoahppu – hoahpu
htt > ht máhttu – máhtu    máhttit – máhtii   
hkk > hk lihkku – lihku   gáhkku – gáhku     
hcc > hc máhccut – máhcui       fáhcca – fáhca    
hčč > hč gahččat – gahčai     báhčči – báhčit   

 

III. Vekslingen ddj > dj

Kirjainyhdistelmä ‘ddj‘ ääntyy soinnillisena kaksoiskonsonanttina, ja ‘dj‘ soinnittomana kaksoiskonsonanttina.

ddj > dj áddjá – ádjá    vuoddji – vuodjit    

 

Guldal ovdamearkkaid – jietnafiila

 

Jorgal ovdamearkkaid iežat gillii. Fuobmá eambbo ovdamearkkaid.

 

Enemmän astevaihtelutapauksia: