9.3: Makkár dálki lea odne?

Universitehta gáffádagas

Universitehta gáffádagas jietnafiilan.

 

Dá lea universitehta gáffádat. Dás mii sáhttit oastit gáfe, deaja, bruvssa dahje eará juhkosiid. Vuovdimassii leat maid váffelat, gáhkut ja njuvdojuvvon láibevajahasat, máisagolmmačiegagat ja pita-láibbit. Ja dáppe oažžu nai saláhta ja cábaduvvon šattuid. Dál lea boddu, ja studeanttat ja bargit leat gáffádagas.

Hei! Mo manná?
Hei! Na, bures manná.
Gearggatgo čállosiin?
Juo, de gearggan. Naba don?
Na mus lea vel ollu bargu, boađánge ruovttus dál, lean čohkkán ja čállán. Mo bargobihttá lei du mielas?
Mu mielas dat lei váttis, ollu maid in máhttán. Lihkus mu oabbá lea veahkehan mu. Mo lei du mielas?
Lei ollu bargu mu mielas, lean bargan máŋga beaivvi dainna. In leat vel geargan.
Lea go ain garra biegga?
Juo, gaskkohagaid lea, muhto dál lea beaivvádat. Árvvus ge golke.
Go mun bohten, de lei sihke biegga ja njalkkas.
Dieđátgo guđe beaivvi mis lea deaivvadeapmi boahtte vahkus?
In dieđe. Gal dan dieđu gávdná Fronteris. Vieččatgo gáfe dál?
Juo, vieččan.
Váldde munnjege gáfegohpu!
Juo, dieđusge! Siđatgo mielkki gáffii?
In, muhto jus lea váffel das, de váldde váffelage!
Siđatgo láibevajahasa dahje eará? Dás lea feara mii dál.
Na, gal mun dáiddán váldit ovtta vajahasa vel.
Amma lea das láibevajahas mas lea vuoivvasmeastu?
Juo, de lea. Ieš gal válddán saláhta, orru nu njálggat.
Dá lea du biebmu!
Giitu! Ollugo máksá?
Mávsse maŋŋil. Dál moai boradetne.
Vuoi man buorre varas láibi lea. Ja gáffe lea buorre.

Makkár lea dálki odne? Makkár dálki lei ikte?

beaivvadat
auringonpaiste Beaivváš báitá. Aurinko paistaa.
arvi
sade Odne arvá. Tänään sataa.
šlahtti
räntä Odne šlahttá. Tänään sataa räntää.
muohtti
lumisade Odne muohttá. Tänään sataa lunta.
čuorbmasat
rae Dál čuorpmasta. Nyt sataa rakeita.
biegga
tuuli Dál bieggá garrasit. Nyt tuulee kovasti.
goalki tyyni fiertu pouta
obbadálki pilvinen sää
balvái pilvinen
bajándálki ukkonen
álddagas salama
galmmas kylmä buolaš
pakkanen
bivval leuto čoaskkis viileä
liekkas lämmin báhkas kuuma
mánoheahpi kuutamo guovssahasat revontulet

Mu mielas…

Mu mielas tarkoittaa ”Minun mielestäni”.

  • Mu mielas lea buorre go muohttá.     Mielestäni on hyvä, kun sataa lunta.
  • Eatni mielas lea menddo liekkas dáppe.     Äidin mielestä täällä on liian lämmintä.
  • Mo lea du mielas?     Mitä on mielessäsi?
  1. Muital eará studeanttaide omd. dálkki, borramuša, TV-prográmma, filmma, girjji birra. Geavat Mu mielas ….
  2. Jeara eará studeanttain. Geavat Mo du mielas …?

Voit käyttää miella myös muuhun tarkotukseen:

  • Dál mus lea miella mannat gávpogii. (Nyt haluan mennä kaupunkin.)
  • Leago dus miella vuolgit? (Haluatko lähteä?)
  • Mun lean buori mielas odne. (Olen tänään hyvällä tuulella.)
  • Oahpaheaddji lea heajos mielas odne. (Opettaja on tänään huonolla tuulella.)

 

Ráhkat gáffádatságastallama nuppiin studeanttain ovttas.
 
 


Synnøve Persen lea čállán divtta man namma lea Násti. Deaddil vuos dán ja de divtta liŋkka: Násti. Loga ja guldal.

Boahtte siidui –>