6.2: Mun barggan oahpaheaddjin

Hei. Mu namma lea Tina. Mun barggan universitehtas oahpaheaddjin. Mu buorre ustit Biret maid bargá dáppe. Son bargá kánturbargin.

  • Mun barggan oahpaheaddjin.    Työskentelen lääkärinä.
  • Son atná iežas dáččan.    Hän pitää itseään norjalaisena.
  • Mánnán son fárrii Romsii.    Lapsena hän muutti Tromssaan.
  • Seavdnjadin manaimet oaggut.    Menimme onkimaan pimeällä.

Pohjoissaamen essiiviä käytetään kuvaamaan olotilaa tai ominaisuutta. Se vastaa usein suomen essiiviä -na. Joidenkin verbien jälkeen käytetään usein essiiviä: šaddat, gohčodit

  • Sii gohčodit beatnaga Čáhppen. (He kutsuvat koiraa Čáhppeksi.)
  • Girji šaddá dutnjege ávkin.  (Kirjasta tulee olemaan hyötyä sinullekkin.)

Essiivi on samannäköinen sekä yksikössä että monikossa. Perusmuodon perään lisätään pääte -n (konsonanttiloppuisissa -in)

  • mánná – mánnán
  • beana – beanan
  • gahpir – gahpirin
  • boazu – boazun
  • olmmoš – olmmožin

Loga grammatihkas essiivva birra sámegillii, or in English.

Hárjehus essiv

 

Hárjehala essiivva: Morfa S

 

Eallingeardi
Čállán: Sauli Guttorm

Eallingeardi – jietnafiilan

 

Bealle-jahkásažžan,
dušše biebmu ja nahkárat, lihparat

Mánnán,
álo geassi ja beaivvadat, skuvla

Nuorran,
oppa máilbmi rabasin, váibmobákčasat

Rávesolmmožin,
bargu, barggut – bearaš

Eallilan olmmožin,
viisodat – muhto mii dáhpáhuvai…?

Boarisin dego eana,
dušše biebmu ja nahkárat, lihparat

Loga divtta ja jorgal dan suomagillii.

 

Boahtte siidui –>