7.4: Dássemolsun 7
Poikkeus
On sanoja joilla ei ole astevaihtelua ollenkaan. Toiset näistä sanoista ovat vain poikkeuksia. Toiset taas kuuluvat morfologisiin ryhmiin, joissa ei ole astevaihtelua. Astevaihtelun puuttuminen on osoitettu sanakirjoissa =.
Tavallisia sanoja ilman astevaihtelua:
| ákšu | ákšu – ákšuin |
| moarsi | moarsi – morsiin |
| girku | girku – girkus |
| Ivgu | Ivgu – Ivgus |
| hildu | hildu – hildus |
| láhtti | láhtti – láhttis |
| dorski | dorski – dorskit |
Huom: Jos parillistavuisen sanan perusmuodossa on yksinäiskonsonantti – sanassa ei ole astevaihtelua:
| láse | láse – láset |
| plána | plána – plánat |
| toga | toga – togat |
On morfologisia sanaryhmiä, joilla ei ole astevaihtelua. Supistumavartaloiset verbit kuuluvat tähän ryhmään. Toisessa ryhmässä on niin sanotut tekijänominit. Tähän ryhmään kuuluvat erilaiset ammattinimikkeet, kuten girdi, joka ovat muodostettu verbistä.
Tavallinen tapa muodostaa tekijänomini on poistaa infinitiivin pääte, čállit > čálli, goarrut > goarru. A-vartaloiset verbit saavat toiseen tavuun i:n: jearrat > jearri. Paritontavuiset verbien viimeisen vartalokonsonantin perään lisätään pääte -eaddji . -eaddji -loppuisilla sanoilla ei ole astevaihtelua.
| bivdit > bivdi | bivdi – bivdis |
| oahpahit > oahpaheaddji | oahpaheaddji – oahpaheaddjis |
| bargat > bargi | bargi – bargis |
| vuovdit > vuovdi | vuovdi – vuovdis |
Huomaa että jotkin tekijänominit näyttävät toisilta substantiiveilta, joilla on astevaihtelu. Tällöin täytyy vain tietää onko sana astevaihtelun alainen vai ei:
| vuovdi | Vuovdis ledje ollu rávvagat. |
| Vuovddis ledje ollu divrrit. | |
| dikšu | Dikšus lei ollu bargu. |
| Divššus ii lean ávki. |
Jorgal dán siiddu ovdamearkkaid iežat gillii. Oza sátnegirjjis eambbo sániid main ii leat dássemolsun.
Digitála sátnegirjjis: oza substantiivvaid lohkki ja bassi. Geahča čoavddahámiid ja ovdamearkkaid. Maid fuobmát?
Enemmän astevaihtelutapauksia: