8.4: Loahpaheapmi HU

8.4: Dássemolsun 8

Konsonanttien pituusaste

Joillakin konsonanteilla ja konsonanttiyhdistelmillä on kolme pituusastetta; lyhyt, pitkä ja ylipitkä. Yksinäiskonsonantti on lyhyin pituusaste. Kirjoituksessa ei tehdä eroa pitkän ja ylipitkän välille. Voidaan kuitenkin jakaa nämä I asteeksi, II asteeksi ja III asteeksi.

Yleensä konsonantit vaihtelevat viereisen asteen kanssa, joko I ja II välillä, tai II ja III välillä. Tässä III aste osoitetaan heittomerkillä ‘. Huomaa ettei tätä merkintätapaa käytetä normaalissa kirjakielessä.

Aste III Aste II Aste I
guos’si guossit   jietnafiila
  luossa luosa jietnafiila
biel’lu biellut   jietnafiila
  siellu sielu jietnafiila

 

Det kortere trinnet i en veksling er svakt stadium. Huomaamme II  olevan sekä heikko että vahva aste. Vahvaksi asteeksi kutsutaan, kun se vaihtelee III  kanssa, ja heikoksi asteeksi kun se vaihtelee I  kanssa.

Myös konsonanttiyhdistelmillä voi olla kolme pituusastetta. Tämä pätee h-yhdistelmiin sekä klusiili+nasaali-yhdistelmiin. Tästä näemme kuinka II ja III  vaihtelevat kirjakielessä. I asteessa on yksinäiskonsonantti. Viimeisessä esimerkissä huomaamme että kaksoiskonsonantti dj vaihtelee yksinäiskonsonantin j tai kaksoiskonsonantin ddj kanssa.

Aste III Aste II Aste I
máhttu máhtut   jietnafiila
  máhtu máđut jietnafiila
bodni botnis   jietnafiila
  botnit bonii jietnafiila
áddjá ádjá   jietnafiila
  vuodjat vuojan jietnafiila

Supistumavartaloiset substantiivit hyppäävät II asteen yli.

Aste III Aste II Aste I
bohccot   boazu jietnafiila
ednot   eanu jietnafiila
sul’lot   suolu jietnafiila

 

Enemmän astevaihtelutapauksia:

 

 

This entry was posted in Suopma. Bookmark the permalink.