8.4: Dássemolsun 8
Konsonanttien pituusaste
Joillakin konsonanteilla ja konsonanttiyhdistelmillä on kolme pituusastetta; lyhyt, pitkä ja ylipitkä. Yksinäiskonsonantti on lyhyin pituusaste. Kirjoituksessa ei tehdä eroa pitkän ja ylipitkän välille. Voidaan kuitenkin jakaa nämä I asteeksi, II asteeksi ja III asteeksi.
Yleensä konsonantit vaihtelevat viereisen asteen kanssa, joko I ja II välillä, tai II ja III välillä. Tässä III aste osoitetaan heittomerkillä ‘. Huomaa ettei tätä merkintätapaa käytetä normaalissa kirjakielessä.
| Aste III | Aste II | Aste I |  |
| guos’si | guossit | jietnafiila | |
| luossa | luosa | jietnafiila | |
| biel’lu | biellut | jietnafiila | |
| siellu | sielu | jietnafiila |
Det kortere trinnet i en veksling er svakt stadium. Huomaamme II olevan sekä heikko että vahva aste. Vahvaksi asteeksi kutsutaan, kun se vaihtelee III kanssa, ja heikoksi asteeksi kun se vaihtelee I kanssa.
Myös konsonanttiyhdistelmillä voi olla kolme pituusastetta. Tämä pätee h-yhdistelmiin sekä klusiili+nasaali-yhdistelmiin. Tästä näemme kuinka II ja III vaihtelevat kirjakielessä. I asteessa on yksinäiskonsonantti. Viimeisessä esimerkissä huomaamme että kaksoiskonsonantti dj vaihtelee yksinäiskonsonantin j tai kaksoiskonsonantin ddj kanssa.
| Aste III | Aste II | Aste I | |
| máhttu | máhtut | jietnafiila | |
| máhtu | máđut | jietnafiila | |
| bodni | botnis | jietnafiila | |
| botnit | bonii | jietnafiila | |
| áddjá | ádjá | jietnafiila | |
| vuodjat | vuojan | jietnafiila |
Supistumavartaloiset substantiivit hyppäävät II asteen yli.
| Aste III | Aste II | Aste I | |
| bohccot | boazu | jietnafiila | |
| ednot | eanu | jietnafiila | |
| sul’lot | suolu | jietnafiila |
Enemmän astevaihtelutapauksia: