7.4: Dássemolsun 7

Poikkeus

On sanoja joilla ei ole astevaihtelua ollenkaan. Toiset näistä sanoista ovat vain poikkeuksia. Toiset taas kuuluvat morfologisiin ryhmiin, joissa ei ole astevaihtelua. Astevaihtelun puuttuminen on osoitettu sanakirjoissa =.

Tavallisia sanoja ilman astevaihtelua:

ákšu ákšu – ákšuin
moarsi moarsi – morsiin
girku girku – girkus
Ivgu Ivgu – Ivgus
hildu hildu – hildus
láhtti láhtti – láhttis
dorski dorski – dorskit

 

Huom: Jos parillistavuisen sanan perusmuodossa on yksinäiskonsonantti – sanassa ei ole astevaihtelua:

láse láse – láset
plána plána – plánat
toga toga – togat

 

On morfologisia sanaryhmiä, joilla ei ole astevaihtelua. Supistumavartaloiset verbit kuuluvat tähän ryhmään. Toisessa ryhmässä on niin sanotut tekijänominit. Tähän ryhmään kuuluvat erilaiset ammattinimikkeet, kuten girdi, joka ovat muodostettu verbistä.

Tavallinen tapa  muodostaa tekijänomini on poistaa infinitiivin pääte,  čállit > čálli, goarrut > goarru. A-vartaloiset verbit saavat toiseen tavuun i:n: jearrat > jearri. Paritontavuiset verbien viimeisen vartalokonsonantin perään lisätään pääte -eaddji . -eaddji -loppuisilla sanoilla ei ole astevaihtelua.

bivdit > bivdi bivdi – bivdis
oahpahit > oahpaheaddji oahpaheaddji – oahpaheaddjis
bargat > bargi bargi – bargis
vuovdit > vuovdi vuovdi – vuovdis

 

Huomaa että jotkin tekijänominit näyttävät toisilta substantiiveilta, joilla on astevaihtelu. Tällöin täytyy vain tietää onko sana astevaihtelun alainen vai ei:

vuovdi Vuovdis ledje ollu rávvagat.
  Vuovddis ledje ollu divrrit.
dikšu Dikšus lei ollu bargu.
  Divššus ii lean ávki.

 

 

 

Jorgal dán siiddu ovdamearkkaid iežat gillii. Oza sátnegirjjis eambbo sániid main ii leat dássemolsun.

Digitála sátnegirjjis: oza substantiivvaid lohkki ja bassi. Geahča čoavddahámiid ja ovdamearkkaid. Maid fuobmát?

Enemmän astevaihtelutapauksia: