4.4: Dássemolsun 4
Konsonanttiyhdistelmät
Useimmiten tapaus jossa konsonanttiyhdistelmä on astevaihtelussa, heikossa asteessa on kaksoiskonsonantti. Vahvassa asteessa tehdään jaottelu niihin yhdistelmiin, joissa on švaa-vokaali, ja niihin joissa ei ole.
A. Yhdistelmät ilman švaa-vokaalia:
HUOM i on osa konsonanttiyhdistelmää, ei osa diftongia!
| i-yhdistelmät: | láibi – láibbi  |
| juoigat – juoiggan |
|
| muitit – muittán |
|
| máistit – máisttán |
|
| v-yhdistelmät: | vuovdit – vuovddán |
| jávri – jávrri |
|
| guovža – guovžžat |
|
| nasal-yhdistelmät: | dánsut – dánssun |
| gánda – gánddat |
|
| seaŋga – seaŋgga |
|
| gumpe – gumppet |
|
| lunta – lunttat |
|
| ld, lt, lž: |
bealdu – bealddu |
| sálti – sáltti |
|
| skálžu – skálžžut |
Guldal ovdamearkkaid – jietnafiila.
B. Švaa-vokaalin sisältävät yhdistelmät:
| đ-yhdistelmät: | geađgi – geađggi |
| muut l-yhdistelmät: | galgat – galggan |
| olju – oljju | |
| silba – silbba | |
| dulvi – dulvvi | |
| r-yhdistelmät: | muorji – muorjjit |
| bargu – barggut | |
| bursa – burssa | |
| girdit – girddán |
Guldal ovdamearkkaid – jietnafiila .
Jorgal dán siiddu ovdamearkkaid iežat gillii.
Enemmän astevaihtelutapauksia: