2.4: Dássemolsun 2
Alla on esitetty seuraavaat 3 astevaihtelutyyppiä.
I. tn-tyypin vaihtelu:
Klusiili-nasaaliyhdistelmä vaihtelee heikossa asteessa yksinäisnasaalin kanssa.
- sátni – sánit
- sápmi – sámit vuopmi – vuomi
- latnja – lanjat
- jokŋa – joŋat
II. s-yhdistelmät:
Vahvassa asteessa on kaksi kirjainta. Heikossa asteessa jälkimmäinen konsonsantti kahdentuu. S-äännettä seuraa joko klusiili tai nasaali.
- luspi – lusppit
- niski – niskkit
- bisma – bismmat
Huom. s ääntyy pitkänä vahvassa asteessa ja lyhyenä heikossa asteessa.
Guldal ovdamearkkaid – jietnafiila
III. dj>j ja nnj>nj
‘dj’-yhdistelmä on myös kaksoiskonsonantti. Se ääntyy soinnitomana palataalisena klusiilina. ‘dj’vaihtelee heikossa asteessa ‘j’:n kanssa.
Kirjainyhdsitelmä ‘nnj’ on palataalinen nasaalinen kaksoiskonsonantti. ‘nj’ on yksinäiskonsonantti nasaalien ‘m’ ja’n’ tavoin. Nnj>nj vaihtelu on siis samankaltainen kuin nn>n vaihtelu. Tällainen vaihtelu löytyy jokapäiväisestä sanasta: mannji.
- vuodja – vuoja
- sadji – saji
- vuodjit – vuoján
- teadja – teaja
- bidjat – bijan
- suodji – suoji
- mannji – manji
Guldal ovdamearkkaid – jietnafiila
Jorgal sániid iežat gillii. Gávnna eambbo ovdamearkkaid.
Enemmän astevaihtelutapauksia: