1.4: Dássemolsun 1
Astevaihtelu tarkoittaa painottoman ja painollisen tavun välisten konsonanttien vaihtelua. Konsonanteista ja konsonanttiyhtymistä on olemassa vahva ja heikko aste. Vahva aste on yleensä pidempi kuin heikko aste. Huomaa että saamen astevaihtelu eroaa suuresti suomen astevaihtelusta.
Seuraavassa on esitetty kolme erilaista astevaihtelutapausta:
I. Kaksoiskonsonantti vaihtelee yhden konsonantin kanssa: borrat – boran.
II. H:n sisältävä konsonanttiyhdistelmä vaihtelee yksittäiskonsonantin kanssa: dahkat – dagan.
III. Kaikki kaksoiskonsonantit eivät kuitenkaan vaihtele yksittäiskonsontantin kanssa. Joissakin tapauksissa kaksoiskonsonantti on soinnillinen vahvassa asteessa ja soinniton heikossa asteessa: oabbá – oappá 
.
| ss > s | bassat – basan | ‘pestä’ |
| rr > r | goarrut – goarun | ‘ommella’ |
| nn > n | mannat – manan | ‘mennä’ |
| mm > m | njammat – njaman | ‘imeä’ |
| đđ > đ | oađđit – oađán | ‘nukkua’ |
| ll > l | ballat – balan | ‘pelätä’ |
| vv >v | divvut – divun | ‘korjata’ |
| hk > g | lohkat – logan | ‘lukea/laskea’ |
| juhkat – jugan | ‘juoda’ |
Guldal ovdamearkkaid – jietnafiila.
| hp > b | rahpat – raban |
‘avata’ |
| ht > đ | boahtit – boađán |
‘tulla’ |
| hc > z | gohcit – gozán |
‘valvoa’ |
| hč > ž | rahčat – ražan |
‘raataa’ |
| dd > tt | addit – attán |
‘antaa’ |
| báddi – bátti |
‘nauha’ | |
| boddu – bottu |
‘tauko’ | |
| gg > kk | čoaggit – čoakkán |
‘kerätä’ |
| faggi – fakki |
‘koukku’ | |
| vuogga – vuokka |
‘viehe’ | |
| zz > cc | vázzit – váccán |
‘kävellä’ |
| žž > čč | gožžat – goččan |
‘virtsata’ |
| bb > pp | ruobbut – ruoppun |
‘å få utslett’ |
| gobba – goppa |
‘ei bille’ | |
| spábba – spáppa |
‘pallo’ |
Guldal ovdamearkkaid – jietnafiila.
Enemmän astevaihtelutapauksia: