Barggut   yksikkö – monikko beavdebiigá  -biiggát tarjoilija boazoalmmái  -albmát poromies bálvá palvelija cára tsaari gollečeahppi kultaseppä gávpejas kauppias muŋka munkki eanadoalli maanviljelijä dáiddár taitelija dutki tutkija dulka tulkki sátnejođiheaddji kunnanvaltuuston puheenjohtaja ráđđeolmmái kunnanjohtaja ráđđealmmái kunnanjohtaja prošeaktajođiheaddji projektijohtaja dearvvašvuođabargi terveydenhuollontyöntekijä… Read moreBarggut HU

yksikkö – monikko boazu – bohccot poro čearpmat – čearpmahat vasa miessi – miesit vasa ráidoheargi – -hearggit raitohärkä goddesarvvis – goddesarvát villihirvas sarvvis – sarvát hirvas bohccočoarvi – čoarvvit poronsarvi čoarvvus – čorvosat sarvet ruoksi – ruovssit tuumi loddi… Read moreEallit – sátnelistu HU

Rumaš yksikkö – monikko giehtagávva – giehtagávat käsikynkkä hárdu – hárdut hartia lađas – lađđasat nivel obbalággá – obbalákkát umpisuoli riegádanmearka – -mearkkat syntymämerkki skávžá – skávžžát viiksi snuolga räkä čalbmeguolga – -guolggat silmäripsi čáihni – čáihnnit pisama aski –… Read moreRumaš: sátnelistu

Šattut yksikkö – monikko šaddu – šattut kasvi muorji – muorjjit marja jieret – jierehat punainen viinimarja jokŋa – joŋat puolukka sarrit – sarridat mustikka váran – váramat vadelma ehtemas – ehtemasat juolukka luomi – luopmánat lakka láttat – láttagat… Read moreŠattut: sátnelistu HU

Muhtun dábálaš luonddunamahusat ája – ádjagat lähde ávži – ávžžit rotko báiki – báikkit paikka bákti – bávttit kallio bealdu – bealddut pelto boađđu – boađut kari; pato čahca – čazat sola čielgi – čielggit selänne čoalbmi – čoalmmit salmi… Read moreLuonddunamahusat HU

8.4: Dássemolsun 8 Konsonanttien pituusaste Joillakin konsonanteilla ja konsonanttiyhdistelmillä on kolme pituusastetta; lyhyt, pitkä ja ylipitkä. Yksinäiskonsonantti on lyhyin pituusaste. Kirjoituksessa ei tehdä eroa pitkän ja ylipitkän välille. Voidaan kuitenkin jakaa nämä I asteeksi, II asteeksi ja III asteeksi. Yleensä… Read more8.4: Loahpaheapmi HU

7.4: Dássemolsun 7 Poikkeus On sanoja joilla ei ole astevaihtelua ollenkaan. Toiset näistä sanoista ovat vain poikkeuksia. Toiset taas kuuluvat morfologisiin ryhmiin, joissa ei ole astevaihtelua. Astevaihtelun puuttuminen on osoitettu sanakirjoissa =. Tavallisia sanoja ilman astevaihtelua: ákšu ákšu – ákšuin… Read more7.4: Spiehkastagat HU

6.4: Dássemolsun 6 K-yhdistelmissä on k vahvassa asteessa yhdistettynä yksinäiskonsonanttiin tai s-yhdistelmään. Heikossa asteessa k vaihtelee v kanssa ja jälkimmäinen konsonantti kahdentuu. K:n ja seuraavan konsonantin välissä äännetään heikko h-mainen äänne. Huomaa että v lausutaa f ennen c, č tai t. kc… Read more6.4: k-čoahkit HU

5.3: Dássemolsun 5 Klusiilin ja nasaalin sisältävät konsonanttiyhdistelmät: A. Soinniton klusiili heikossa asteessa Klusiili on vahvassa asteessa soinnillinen ja heikossa asteessa soinniton. Nämä yhdistelmät voivat sisältää myös r. Yhdistelmä pysyy muuten samana, ainoastaan klusiilin muuttuu soinnittomaksi. Huomaa että vahvassa asteessa… Read more5.3: Klusiillat + nasálat HU

4.4: Dássemolsun 4 Konsonanttiyhdistelmät Useimmiten tapaus jossa konsonanttiyhdistelmä on astevaihtelussa, heikossa asteessa on kaksoiskonsonantti. Vahvassa asteessa tehdään jaottelu niihin yhdistelmiin, joissa on švaa-vokaali, ja niihin joissa ei ole. A. Yhdistelmät ilman švaa-vokaalia: HUOM i on osa konsonanttiyhdistelmää, ei osa diftongia!… Read more4.4: Konsonántačoahkit HU