5.1: Siđatgo gáfe?

Dá lea gáffe. Siđatgo gáfe?
Mus lea hui buorre girji. Mun áiggun lohkat girjji odne.

gáffe ja girji ovat nominatiivissa, gáfe ja girjji ovat genetiivi-akkustatiivissa eli voivat olla sekä omistajana että lauseen objektina eli tekemisen kohteena.

subjekti    verbi      objekti
Mun        oainnán   du.
Nieida     sihtá        gáfe.
Don       oainnát   nieidda.

Kysymyssanat nominatiivissa: mii, mat, gii, geat, goabbá, joihin myös vastataan nominatiivissa.

  • Mii lea hildus?  Hildus lea ‘girji’.
  • Mii dus lea?  Mus lea ‘girji’.
  • Gii boahtá dál?  ‘Mánná’ boahtá dál.
  • Geat bohtet odne? Odne bohtet ‘mánát’.
  • Goabbá juhká gáfe?  ‘Eadni’ juhká gáfe.

Kysymyssanat genetiivi-akkusatiivissa: maid, gean, geaid, goappá, joihin myös vastataan genetiivi-akkusatiivissa.

  • Maid logat?  Mun logan ‘girjji’.
  • Gean don dovddat mu bearrašis?  Mun dovddan du ‘oappá’.
  • Gean don oainnát? Oainnán du ‘máná’.
  • Goappá don dovddat?  Mun dovddan du ‘eatni’.

Parillistavuiset substantiivit saavat heikon asteen ja monikossa päätteen ‘-id’ :

  • girji – girjji – girjjiid
  • govva – gova – govaid

Parillistavuiset substantiivit saavat vahvan asteen ja yksikössä päätteen ‘-a’ ja monikossa ‘-iid’:

  • beana – beatnaga – beatnagiid
  • gávpot – gávpoga  – gávpogiid

Supistumavartaloiset substantiivit saavat ylipitkän asteen ja monikossa päätteen ‘-id’:

  • boazu – bohcco – bohccuid
  • olmmoš – olbmo – olbmuid

Loga eanet akkusatiivva birra sámegillii, or in English.

Kuuntele goarrut – jietnafiila. Dat maid don goarut, galgá leat akkusatiivvas. Gearddut cealkagiid. Substantiivvat leat:

gákti – gávtti
buvssat – buvssaid
čuvla – čuvlla
boalut – boaluid
gápmagat – gápmagiid
láseliinnit – láseliinniid
beavdeliidni – beavdeliinni
biktasat – biktasiid
náhkkegahpir – náhkkegahpira

Hárjehus nom vs. akk

 

Hárjehala akkusatiivva: Morfa S

 

 

Pronomenat akkusatiivvas: mu, du, su, dan. Grámmatihkas lea pronomen-tabealla .

Boahtte siidui –>